Taidepyhis Kotka-Kymin seurakunnassa
Pyhäkoulun merkitys on vähentynyt todella paljon viimevuosina. Yhteys kirkon toimintaan ja aamulla sunnuntain pyhäkouluun on olematon. Meilläkin on sunnuntaisin muutaman
kerran vuodessa perinteinen pyhäkoulu, mutta lapsia on todella vähän, joskus ei ollenkaan.
Aloinkin miettimään, mikä olisi parempi vaihtoehto lasten kirkkohetkelle. Olimme tehneet 2022 kyselyn, mitä meiltä toivotaan. Kyselyn tuloksena tuli mm. arkipyhäkoulu ja taidejuttuja.
Silloin lamppu syttyi ja ajattelin, että tässä saadaan kaksi toivetta yhdistettyä samaan toimintaan.
Pappilan Taidepyhäkoulu torstai-iltaan. Torstai valikoitui sen vuoksi, että muissa arki-illoissa oli jo iltatoimintaa ja perjantaille en sitä halunnut, koska se tuskin olisi vetänyt väkeä sen paremmin kuin sunnuntaikaan.
Mitä me teemme taidepyhiksessä?
Pyhäkoulun alku ja loppu on aina sama ja väliin mahtuu Raamatun kertomusta, laulua,,musisointia ja taidetyöskentely. Ensimmäisellä kaudella tehtiin mm. maalausta, massatöitä, helmitöitä, lasimaalauksia ja opeteltiin soittamaan kanteleella "Herra siunaa
minua", joka on loppusiunauslaulu meillä.
Raamatun kertomus voi olla myös sellainen, jossa on sisällä jo taidetyöskentely. Olen tulevalle kaudelle miettinyt taidetyöskentelyä valokuvauksen keinoin. Valitsemme jonkin
kertomuksen pidemmäksi projektiksi ja mietimme lasten kanssa hahmot valmiiksi ja lapsi saa kokeilla valokuvaamista ja lopuksi teen kuvista PowerPoint-esityksen ja jos rohkeutta
riittää, niin lapsi saa lausua tekstin kuvaan. Jossakin vaiheessa, kun esitys on valmis pidämme juhlat elokuvan ensiesityksen kunniaksi.
Meillä taidepyhis alkaa klo 17 ja kestää n. tunnin. Sopiva lapsiluku tilaan nähden on 8 lasta. Ikäjakauma on 3-9v. Lapset saisivat jäädä yksinkin taidepyhikseen, mutta yleensä jokaiselta jää mukaan vähintäänkin yksi aikuinen. Usein pappilassa on väkeä paljonkin,
koska usein mukaan tulee myös isovanhempiakin. Kaikki paikalla olevat osallistuvat aktiivisesti mukaan. Meillä on hyvin lämmin tunnelma ja iloa riittää. Suosittelen kokeilemaan!
Terkuin Kirsi, Kotka-Kymin seurakunnasta